18.12.2019

Fasismin vastustamisesta


Perussuomalaisten populistien riveissä ja niiden tuntumassa hehkuvaa äärioikeistolaisen ajattelun kytöä vastaan ei käy sotiminen faktoin tai niin sanotuin järkiargumentein. Merkittävimpiä syitä tähän on populistisen ajattelun ja asenneilmapiirin suhde argumentatiivisiin positioihin sinänsä. Sellaisia ei varsinaisesti ole, vaan populistisen toiminnan logiikka – syntipukittamisen ja viholliskuvan luomisen ohella – perustuu eräänlaiseen kelluvien (joskin symbolisesti määriteltyyn viholliseen ankkuroituvien) vastakkaisuuksien nollasummapeliin. Tunnemme hyvin ”perussuomalaisen version” feminismistä: ”tasa-arvoa myös miehille”. Tämä kiteyttää nollasummapelin logiikan. Jos edistetään ”naisten asiaa”, poljetaan ”miesten asiaa” ja niin edelleen – sen sijaan, että nähtäisiin naisten aseman parantaminen molempia puolia hyödyttävänä, sukupuolten keskinäistä tasa-arvoa kasvattavana politiikkana.

Populismin fasistisessa ääriversiossa nollasummapelikin on äärimmäistä, ja kommenttipalstat täyttyvät eivät vain maahanmuuttajiin, vaan myös niihin, jotka eivät suhtaudu maahanmuuttajiin kielteisesti, kohdistuvista vihanilmauksista. Tämä on tuttua kaikille näitä keskusteluja seuranneille. Lisäksi palstoille tuovat oman värinsä monenlaiset trollit ja tykkäyksiä peukuttavat botit. Kaikella tällä on yksi tarkoitus ja se on kaaoksen, ahdistuksen ja häiriön luominen ja ylläpitäminen.

Äärioikeistolainen (tai fasistinen) ajattelu on luonnehdittavissa kapitalismin oireeksi, eräänlaiseksi kapitalismin ideologiseksi muodoksi ja pyrkimykseksi vakauttaa ja turvata kapitalistiset tuotantosuhteet, pääoman virtaaminen ja kasautuminen luomalla hierarkkinen ja autoritäärinen yhteiskuntajärjestys. Populismi palvelee fasistisia motiiveja sikäli kuin se omalla nollasummalogiikallaan mahdollistaa näennäisen demokratian ja sananvapauden puolustamisen liberaaleilla debattiareenoilla. Jos fasisti pääsee debatoimaan, hän on jo tavallaan voittanut pelin tulemalla kohdelluksi tasavertaisena diskursiivisena haastajana, ja tässä suhteessa populismi on suureksi avuksi peräänkuuluttaessaan demokratialle tärkeää ”vapautta” siellä, missä on mahdollisuuksia vain sen formaalille (tai kenties jopa vain perverssille) muodolle. Aktuaalinen vapaus tarkoittaisikin tässä tilanteessa päinvastaista, leninististä elettä: suun sulkemista fasistilta, astumista ulos formaalin vapauden kehyksistä määrittelemällä vapauden paradigma radikaalisti uudelleen.

Onkin selvää, ettei demokratian puolustajalla ole fasismin edessä muuta vaihtoehtoa kuin formaalin vapauden puitteista luopuva militantti ja aktuaalinen vapaus, toisin sanoen vapauden paradigman uudelleen asettaminen, joka samalla paljastaa oletetun liberaalidemokraattisen ja formaalin vapauden ideologiset rajat. Kyse on aidosta poliittisesta ja ideologiakriittisestä eleestä, mutta myös ja ehkä ennen muuta symbolisesta väkivallasta, vallankumouksellisuudesta, jonka oikeutus on usein retroaktiivista eli jälkikäteistä.

Konkretian tasolla tämä merkitsee, ettei fasisteille tule antaa tilaa julkisen keskustelun sfäärissä siitäkään huolimatta, että populistinen retoriikka julistaa tällaisen militantin toiminnan tekopyhäksi ja ”vihervasemmistolaiseksi suvakkilogiikaksi”. Niiltä osin kuin populistinen politiikka avustaa fasismia, se on kylmästi syrjäytettävä – käytännössä vähääkään piittaamatta siitä, kuinka paljon ”sananvapauden marttyyreita” pääsee syntymään. Niin totalitaristiselta kuin tämä kuulostaakin, väitän, että on kyse kylmästä tosiasiasta; samalla joudumme tietysti kohtaamaan liberaalin demokratian ideologiset rajat. Mikään tosiasia ei ole intressitön.

Militantin strategian ei kuitenkaan pidä merkitä ”turvallisten tilojen” luomista tai muita vastaavia liberaaleja ja ennen muuta kapitalistisia valtarakenteita ylläpitäviä fetissejä – nämä ovat viime kädessä impotentteja eleitä, jotka vain vahvistavat fasistista diskurssia. Sen sijaan esimerkiksi meemiteollisuus ja informaatiosodankäynnin monet muodot tarjoavat hyviä lähtökohtia – vanhaa kunnon valistustoimintaa unohtamatta. Botit, fraasipankit, oikeistovastainen trollaaminen… nämä ovat aseita, joita modernin kommunistin ja yleensä vasemmistolaisesti ajattelevan ei tulisi lainkaan pelätä laajamittaisesti hyödyntää. Asiallisella argumentaatiolla on toki sijansa, mutta nykyisenlaisen poliittisen polarisaation ilmapiirissä sen voitot jäävät liian paikallisiksi.


2 kommenttia:

  1. Tekstistä tuli ensimmäisenä mieleen että onkohan tämä generoitu puppulausegeneraattorilla? https://puppulausegeneraattori.fi/?jako=0m7b10p11k11 Tulos näyttää aika lailla samalta

    VastaaPoista

Arvostan kommentteja. Toivon niiltä asiallisuutta ja mahdollisuuksien mukaan aiheessa pysymistä. Nimetön kommentointi on toistaiseksi mahdollista.